Riston ollessa estynyt pääsen/joudun heti tositoimiin uudessa kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Lista on onneksi melko lyhyt, mutta päätökset ovat merkittäviä.

3. Avaruuskatu, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 322030, 22. kaupunginosa Olari, pöydälle 25.8.2021

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö luopuu Avaruuskadun huonokuntoisista kolmikerroksista opiskelija-asuntoloista, joten alue on kaavoitettu uudelleen 1­-2 kerrosta korkeampana.

Huomioni kiinnittyy siihen, että rakennusalat ovat nykytrendin mukaisesti vanhoja lyhyemmät ja leveämmät, eli tässäkin varaudutaan paksurunkoisiin rakennuksiin. Lisäksi tässä on pari vuosikymmentä Espoon kaavoissa pyörinyt porrashuoneiden lisärakennusoikeusmääräys, jonka olen todennut äärimmäisen haitalliseksi asuntojen laadun kannalta.

Olen tehnyt kaavamääräyksestä muutosesityksen, jossa ehdotetaan sen muuttamista Vantaan nykyisin käyttämään muotoon.

4. Kattilalaakso I, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 420214, 42. kaupunginosa Saunalahti (Kh-asia)

Kattilalaaksossa sijaitsevaan, nykyisin kaksikerroksisille pientaloille kaavoitettuun kortteliin esitetään nelikerroksisia kerrostaloja.

Lähialueen asukkailta on tullut runsaasti muistutuksia, joissa kannettiin huolta mm. kohteen asuntojakaumasta, koosta ja arkkitehtonisesta ilmeestä. Asuntojakaumaa koskeviin huoliin on ehdotuksessa esitetty yksiöiden osuuden rajoittamista ja asuntojen keskipinta-alan sääntelyä. Tämä on minusta pimeä tie, jolle ei missään tapauksessa pidä lähteä, koska se potkii kaikkein heikoimmassa asemassa olevia päähän.

Asuntojen kokojakauman ongelmat juontavat juurensa ennen kaikkea pysäköinnin mitoitusohjeesta, joten ne pitää korjata sen sijaan, että tarjotaan huonon sääntelyn aiheuttamaan vaivaan lisää sääntelyä.

Tässä on myös sama porrashuoneiden lisärakennusoikeusmääräys kuin edellisessä. Olen jättänyt muutosehdotuksen jossa on esitetty näiden korjaamista.

5. Maarinranta, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 220902, 10. kaupunginosa Otaniemi

Otaniemessä sijaitsevaa ns. Puumiehen kortteliin esitetään lisää opetusta palvelevia rakennuksia. Samalla virallistetaan muutama kulkuyhteys, jotka ovat olleet teekkarikansan käytössä jo vuosikymmenet.

Voidaan hyväksyä esityksen mukaisena.

6. Menninkäisentie, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 210313, 12. kaupunginosa Tapiola

Melko teknisluontoisella kaavamuutoksella vahvistetaan Tapiolan Menninkäisentien rivitalojen jo olemassa olevien parivarastojen asema kaavassa ja siirretään korttelialueen rajaa niin, että asuntojen pysäköintipaikat ovat kokonaan tontilla eivätkä osittain puistoalueella. Muutos ei salli muuta lisärakentamista kuin maalämpöjärjestelmän teknisen tilan.

Menninkäisentien rivitalot saavat myös Sr-2 suojelumerkinnän.

Voidaan hyväksyä esityksen mukaisena.

Espoossa on viime aikoina virinnyt keskustelu pienten asuntojen rakentamisen rajoittamisesta jopa suoraan kaavassa. Asia on ajankohtainen erityisesti Kiviruukin kaava-alueen osalta.

Itse pidän ajatusta asuntojen kokosääntelystä huonona. Tarkastelen tässä kirjoituksessa ensin tilastotietoa pienten asuntojen rakentamisesta sekä pienten asuntojen asukkaista, teen sen jälkeen yhteenvedon keneen pienten asuntojen rakentamisen rajoittaminen vaikuttaisi ja lopuksi mitä mielestäni pitäisi tehdä pienten asuntojen rakentamisen rajoittamisen sijaan.

Onko pieniä asuntoja rakennettu paljon?

Kuten alla olevasta kuvaajasta näkee, pienten asuntojen rakentaminen lähti erityisesti v. 2015 jälkeen voimakkaaseen nousuun.

Vaikutus asuntojen jakaumaan kokonaisuutena on kuitenkin pysynyt aika maltillisena.

Keitä pienissä asunnoissa asuu?

Tilastokeskuksen tietojen perusteella Espoon pienissä asunnoissa asuu enimmäkseen pieniä kotitalouksia. Huoli "hellahuoneisiin" ahtautuvista perheistä vaikuttaa perusteettomalta.

Yllä olevasta kaaviosta huomaa myös, että perheasuntojen tarjonnasta huolestuneiden kannattaisi ehkä kohdistaa nykyistä enemmän huomiota siihen, että kolmioihin ahtautuu tällä hetkellä Espoossa liki neljä tuhatta nelihenkistä asuntokuntaa. Suurin osa näistä lienee perheitä, joissa joko aikuiset nukkuvat olohuoneessa tai lapset jakavat huoneen.

Pienistä asunnoista ylivoimaisesti suurin osa on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Kuviosta voi myös todeta, että kolmiota suurempien vuokra-asuntojen tarjonta on hyvin vähäistä.

Millaisia ovat pienet asuntokunnat?

Minkälaisia ihmisiä yksiöissä sitten asuu? Tähän on vaikeaa löytää suoraa vastausta, mutta jos tarkastelemme ketkä asuvat itsekseen, saamme tästä jonkinlaisen kuvan. Espoon itsekseen asuvissa korostuvat nuoret, erityisesti nuoret miehet, sekä vanhemmat naiset.

Pienet, yhden ja kahden henkilön asuntokunnat painottuvat myös pienituloisimpiin desiileihin.

Lienee myös syytä tehdä selväksi, etteivät pienet asuntokunnat ole mikään marginaali-ilmiö. Reilusti yli puolet Espoon asuntokunnista on jo yhden henkilön kotitalouksia. Viimeisen viidentoista vuoden aikana melkein kaikki asuntokuntien lukumäärän kasvu on tapahtunut itsekseen asuvien, alle 34 -vuotiaiden sekä yli 55-vuotiaiden ikäluokassa.

Keihin pienasuntojen rakentamisen rajoittaminen vaikuttaisi?

Yllä olevan perusteella on varsin selvää, että pienasuntojen rakentamisen rajoittamisesta kärsisivät eniten yhteiskunnassa muutenkin päähän potkitut, eli:

• Pienituloiset
• Itsekseen asuvat
• Vanhat naiset
• Nuoret, erityisesti miehet

Hyötyjäpuolella olisivat lähinnä he, joilla menee jo aika hyvin:

• Keski- ja suurituloiset
• Perheelliset
• Keski-ikäiset

Kysymys kuuluu, onko Espoo vain hyvinvoiville keski-ikäisille, vai muillekin?

Mitä pitäisi tehdä pienasuntojen rajoittamisen sijaan?

Mikäli taustalla on oikeasti huoli perheiden asumisen edellytyksistä eikä vain kaupungin veropohjan optimoinnista, olisi kannattavampaa selvittää, miksi neljän asuinhuoneen kerrostaloasuntoja rakennetaan niin vähän ja sitä suurempia tuskin lainkaan?

Ei nimittäin vaikuta olevan perusteita olettaa, että pienten asuntojen rakentaminen syrjäyttää perheasuntoja. Sen sijaan vaikuttaa siltä, että Espoossa rakennetaan tarpeeseen nähden aivan liikaa kolmioita suhteessa muihin perheasuntoihin.

Itse veikkaan syyksi pysäköintinormia, jonka ansiosta isojen kerrostaloasuntojen rakentaminen Espooseen ei kannata.

Nykyään rakennettavat kerrostalot ovat huomattavan paksurunkoisia entisaikojen kerrostaloihin verrattuna, mikä on saanut osakseen runsaasti arkkitehtikunnan kritiikkiä. Kerrostalojen perustyypiksi on vakiintunut keskikäytävätalo. Asuntojen pienenevän huoneluvun kanssa tämä trendi on tuottanut huomattavan syviä ja kapeita asuntoja.

Tilanne on ennennäkemätön. Raportti Kerrostalojen kehittäminen – Talotyyppiselvitys (Pakkala ym. 2007) toteaa, että ajanjaksolla 1995–2004 99% Helsingissä valmistuneista kerrostaloista oli lamelli- tai pistetaloja. Aiemmin lähinnä asuntoloissa nähdyn keskikäytävätypologian yleistyminen on tapahtunut valtaosin v. 2005 jälkeen.

Kaiken takana on määräys

Syitä on epäilemättä monia, mm. parantunut valaistustekniikka sekä pyrkimys minimoida rakennuksen ulkovaippa lämpötalouden ja rakentamistalouden nimissä, mutta tärkein syy lienee seuraavassa kaavamääräyksessä, joka muunnelmineen on 2000-luvun alusta esiintynyt melkein kaikissa pääkaupunkiseudun kerrostalokaavoissa.

"Kaavassa merkityn kerrosluvun ja rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa porrashuoneiden 20 m² ylittävän osan kussakin kerroksessa"

On tärkeää ymmärtää, että rakentajan pyrkimys on tuottaa annetulla kerrosalalla (rakennusoikeudella) mahdollisimman paljon myytävää huoneistoalaa. Kaikki yhteis- ja kulkutilat ovat myytävästä kerrosalasta pois, ellei niitä saa keploteltua lisärakennusoikeuteen.

Yllä olevan määräyksen tarkoitus on ollut mahdollistaa väljien ja valoisien porrashuoneiden rakentaminen, mutta huoneistoalan optimoinnista kiinnostunut tajuaa heti, että yllä olevan lisärakennusoikeuden ansiosta kerrosalan saa hyödynnettyä tehokkaimmin huoneistoalaksi tekemällä kerrostaloon yhden ainoan porraskäytävän, jolloin porraskäytäviin kuluu vain 20 m² kerrostasoa kohden. Rakennusoikeudellinen syöttötehokkuus, eli myytävien neliöiden suhde käytäväpinta-alaan kuluvaan rakennusoikeuteen on näin viritetty äärimmilleen.

Espoossa määräyksen alkuperäistä henkeä on yritetty pönkittää ehdolla:

mikäli se lisää porrashuoneen viihtyisyyttä ja luonnonvaloisuutta.

Kirjauksen tulkinnanvaraisuutta pyrittiin v. 2010 vähentämään pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen yhteisellä ohjekortilla ARK 03, jota päivitettiin syyskuussa 2020. Ohjeen alkuperäinen teksti kuuluu seuraavasti:

Helsingissä alkuperäinen v. 2010 tulkintaohje oli tunnistettu ongelmalliseksi. Vuoteen 2014 mennessä sitä seurasikin seuraavanlainen litania ehtoja:

"...mikäli se lisää viihtyisyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kukin kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa. Sisääntulokerroksien yläpuolella olevissa kerroksissa tästä johtuva rakennusoikeuden ylitys ei kuitenkaan saa olla yhteensä enempää kuin 5 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. Ylitys voi olla tätä suurempi, mikäli sillä saavutetaan erityistä hyötyä rakennus- tai asuntotyyppien kehittämisessä."

Tällaista liutaa subjektiivisia lisäehtoja on kohtuuttoman vaikea valvoa, sillä kaavan tulkitsee viime kädessä hallinto-oikeus. Helsingissä porrashuoneiden lisärakennusoikeudesta onkin pääsääntöisesti luovuttu. Siitä huolimatta pääkaupunkiseudun yhteinen ohjekortti päivitettiin seuraavanlaiseksi.

Merkittävin muutos on sprinklattujen umpiperäisten käytävien pituuden rajoittaminen.

Tavoitteet ja keinot eivät kohtaa

Lisärakennusoikeuksien tavoite – valoisat ja väljät porraskäytävät – on hyvä, mutta toteutus vie harhaan.

Valoa kansalle

Porraskäytävien lisärakennusoikeusmääräyksen tarkoitus on ohjata suunnittelijoita pois 1970-luvun hämäristä, rungon keskellä olevista porraskäytävistä. Valaistustekniikka on noista päivistä parantunut huomattavasti, mutta valon palaminen tai sähkökatkos tekee tällaisesta porraskäytävästä edelleen säkkipimeän.

Ahtautta vastaan

Porraskäytävien lisärakennusoikeuksien toinen pyrkimys on kannustaa välttämään kapeita käytäviä ja ahtaita kierreportaita, jotka tekevät portaissa kulkemisesta hankalaa.

Nykymuodossaan määräys valitettavasti pikemminkin haittaa kuin edistää tätä tavoitetta, sillä ohjekortti määrää, että porraskäytävän kerrosala voi olla enintään kymmenen kertaa sen ikkunapinta-ala. Tästä seuraa, että käytävän leventäminen rajoittaa sen pituutta.

Portaiden pinta-ala on niin ikään pois käytäväpinta-alasta, joten ne suunnitellaan usein ahtaiksi kierreportaiksi kerrosalan säästämiseksi.

Hissin ongelma

Jos kerrostalossa ei ole paljon kerroksia, ongelmaksi muodostuu myös hissi, joka maksaa n. 100 000 €/kpl. Jos oletetaan huoneistoalan myyntihinnan ja rakentamiskustannuksen erotukseksi 5000 €/m² - 3000 €/m² = 2000 €/m², hissin pitäisi säästää 50 m² ollakseen kannattava.

Mitä tilalle?

Yksinkertaisin ratkaisu on toimia kuten Helsingissä, jonka tuoreimmissa kaavoissa ei ole lainkaan lisärakennusoikeuksia porraskäytävien rakentamiseen. Tällöin pitkät käytävät maksavat jälleen kallisarvoista kerrosalaa. Tämä ei kuitenkaan kannusta väljentämään porrashuoneita tai tuomaan niihin luonnonvaloa.

Yksinkertainen ratkaisu – ensimmäiset 20 neliöä lisärakennusoikeuteen

Oppaassa Asuntosuunnittelun eväät (H. Huttunen, H. Pakarinen, M. Mannerla-Magnusson 2011) esitellään sivuilla 24–29 porraskäytävien suunnitteluperiaatteita ja perusratkaisuja. Annettujen mittojen perusteella voi laskea, että toimiva perusporraskäytävä mahtuu n. 20 m²:n. Jos halutaan poistaa kannustin maksimoida syöttötehokkuus, kannattaa myöntää ensimmäiset 20 m² lisärakennusoikeutena. Kirjaus voisi siis kuulua kuten Vantaan Kivistön Lumikvartsin kaavaehdotuksen määräyksessä:

Porrashuoneiden tulee olla luonnonvaloisia ja viihtyisiä.
Porrashuoneiden kokonaisalasta ei lasketa 20 k-m²:n alaa
kussakin kerroksessa rakennusoikeuteen.

Tällainen määräys mahdollistaa jälleen useampaan porraskäytävään jaetun lamellin, joka oli suomalaisen kerrostalorakentamisen perustyyppi n. 1850–2000.

Havainnollistan tätä käyttäen hyväksi vertailemalla Raklin ja Kiinteistöliiton raportin Selvitys kaavamääräysten kustannusvaikutuksista 2021  vertailutaloja (s. 26). Tero Vanhasen raporttia varten piirtämää "indeksitaloa" ei saisi Espoossa sellaisenaan toteuttaa, sillä keskikäytävään ei tule luonnonvaloa. Olen siksi olettanut, että sen portaan takana on alas avoin valokuilu. Syöttötehokkuus on hieman ilmoitettua pienempi, mutta muuten porraskäytävän tiedot pysyvät samoina.

Tästä voi laskea, että kääntämällä lisärakennusoikeuden määräytymisperiaatteen toinen porraskäytävä hisseineen maksaisi itsensä takaisin jo kolmekerroksisessa talossa, sillä 17 m² · 3 = 51 m².

3 Rakennuslautakunnan vuoden 2016 lokakuun kuukausiraportti (Kh)

Kuukausiraporttien tärkein anti on tulostavoitteiden toteutuminen:

• Sitova toimintakate ei toteudu tilanteessa 31.10.2016. Poikkeama -0,813 milj. euroa. Valtuuston talousarviossa määräämä miljoonan toimintakatetavoite on osoittautunut vähän ylioptimistiseksi tavoitteeksi suurten julkisten rakennushankkeiden vähetessä. Maksukorotuksiin alkaa olla painetta, mikäli tavoite pysyy myös ensi vuonna näin korkealla.
• Palvelujen laatu on helmikuussa 2016 toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan vuoden 2015 tasolla.
• Hakemuksista noin 85 % on käsitelty arvioituun päätöspäivämäärään mennessä. Viranhaltijapäätökset ovat pysyneet 100 %:sesti. Lukuun eivät sisälly luvat, joiden oikeuskäsittely on kesken.
• Sähköisesti jätettyjen hakemusten määrä on noin 54 prosenttia kaikista hakemuksista. Nousua on edellisestä raportointikerrasta 2% .
• A- tai B-energialuokkaa olevien hankkeiden määrä on 54 prosenttia.

6 Postilaatikon sijoittamista koskevan määräyksen antaminen

Nöykiöläisen pientalon omistajat ovat hakeneet postilaatikon sijoituspäätöstä, jonka nojalla postilaatikko sijoitettaisiin heidän ajoliittymänsä viereen eikä toiselle puolelle katua, kuten Posti on osoittanut.

Postin osalta kyse lienee siitä, että postilaatikoiden sijaitessa samalla puolella tietä postinkanto nopeutuu. Postilaki ei oikein anna tässä kättä pidempää kumota osoitusmääräystä, koska kyseinen katu on vähäliikenteinen umpikatu ja sijoituspaikka on Postilain mukainen.

7 Rakennuslautakunnan vuoden 2016 HURRAA-tunnustuspalkinnon jakaminen

HURRAA! -tunnustuspalkinto on espoolainen hatunnosto ajankohtaiselle, erityisen ansiokkaasti ja onnistuneesti toteutuneelle, rakennettuun ympäristöön liittyvälle teolle. Tunnustuksella on tarkoitus palkita vuosittain yksi tai useampi Espoon rakennusvalvonnan tarkoitusperiä esimerkillisesti toteuttava tai edistävä teko.

Palkinto myönnettiin äänestyksen jälkeen Aalto-yliopiston Harald Herlin-oppimiskeskukselle, eli entiselle Pääkirjastolle. Peruskorjauksessa on taitavasti parannettu merkittävän arvorakennuksen esteettömyyttä ja päivitetty rakennus vastaamaan nykyajan tarpeita.

8 Uudelleenkäsittely oikaisuvaatimuksen johdosta, Laajennuslupa-asia, 2015-1809

Oikaisuvaatimus koskee takan poistamista, joka on epähuomiossa jäänyt suunnitelmiin. Kyseessä on kuitenkin asiakirjojen merkintävirhe, joka ei ole oikaisuasia, vaan muutoslupa-asia. Hakijoita kehotetaan hoitamaan asia rakentamisenaikaisena muutoksena.

Päätös pysytettiin.

9 Rakennusvalvontaviranomaisen lupa-asia, 2016-1718, Ulappakatu 2 02320 ESPOO

Liikekeskus Lippulaivan väistötilan rakennusluvan yhteydessä myönnettyä aloitus oikeutta haetaan muutettavaksi. Aloittamisoikeus koskee nykyisellään perustusten tekemistä aloittamiselle asetettua 350 000 euron vakuutta vastaan.

Tilapäisen liikerakennuksen rakentamistyöt on suunniteltu toteutettavaksi vaakasuuntaisesti siten, että aloituspäässä rakennusta rakennetaan valmiiksi asti, kun loppupäässä vielä rakennetaan perustuksia. Luvan 16-1370-A yhteydessä myönnetty aloittamisoikeus ei oikeuta rakentamista harjakorkeuteen asti ennen rakennusluvan lainvoimaisuutta.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

10 Uudisrakennuslupa-asia, 2016-1056, Koukkuniemenportti 6 02230 ESPOO

Lupa koskee kahden rivitalon, kahden paritalon, kolmen omakotitalon ja kahden talousrakennuksen rakentamista sekä asuinpientalon, autotallin ja vajan purkamista, sekä aloittamisoikeutta.

Kaupunginmuseo on esittänyt huolensa tontilla sijaitsevan, ilmeisesti Villa Karina tunnetun rakennuksen purkamisesta. Rakennusta ei kuitenkaan ole vuonna 1982 hyväksytyssä kaavassa merkitty suojelluksi, joten rakennusluvan epäämselle ei ole kaavallisia perusteita. Kaupunginmuseolle voitaneen lupaehdoissa edellyttää mahdollisuus varata tilaisuus rakennuksen dokumentointiin ennen purkutöiden aloitusta.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

11 Uudisrakennuslupa-asia, 2016-1438, Pyyntitie 1 02230 ESPOO

Yhdeksänkerroksinen asuinkerrostalo Matinkylään. Asemakaavasta on pieniä poikkeamia rakennetusta alueesta ja polkupyöräpaikoista (vaatimus 518 kpl, esitetty 506 eli 2% vajaus).

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

12 Uudisrakennuslupa-asia, 2016-1439, Pyyntitie 1 02230 ESPOO

10-kerroksinen asuinkerrostalo Matinkylään, edellisen viereen, osana samaa hanketta.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

13 Uudisrakennuslupa-asia, 2016-1554, Niittytaival 7 02200 ESPOO

Maanalaisen autohallin osa Niittykumpuun.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

14 Uudisrakennuslupa-asia, 2016-1582, Perilänniitty 2 02600 ESPOO

8-kerroksinen kerrostalo Vermoon. Rakennusten muotokieli on yllättävän 60-lukulainen.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

15 Uudisrakennuslupa-asia, 2016-1596, Vanhan-Mankkaan tie 17 02180 ESPOO, Espoon kaupunki / Tekninen ja ympäristötoimi

Lupa koskee Mankkaan koulutontilla sijaitsevan terveysaseman (2 / 7898) käyttötarkoituksen muutosta päiväkodiksi (päiväkoti Purola), jossa säilyy myös oppilashuollon tiloja, rakennuksen kosteusvaurioiden korjaustöitä ja taloteknisiä muutostöitä sekä pihavaraston rakentamista.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

16 Laajennuslupa-asia, 2016-1635, Tietotie 2a 02150 ESPOO

Haetaan lupaa Aalto-yliopiston rakenteilla olevan uuden päärakennuksen (101792024N) laajentamiseksi sekä rakennustöiden aloittamiseen ennen luvan lainvoimaisuutta. Kyseessä on siis uuden ARTS-rakennuksen suunnitelmien täydennys 2. vaiheen mukaiseksi.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

3 Rakennuslautakunnan talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat vuosille 2017 - 2019

Vuoden 2017 talouskehyksen valmistelu on jo alkanut. Varsinaisia päätöksiä talouskehyksestä tehdään elo-syyskuun aikana. Rakennuslautakunta on vuoden 2015 alusta ollut nettobudjetoitu yksikkö, joten tuleva talousarvio määrittää sille sitovan katteen, ottamatta kantaa tuloihin ja menoihin. Kate on viime vuosina ollut noin miljoonan luokkaa.

Rakennuslautakunnan suurimpia haasteita lähivuosina tulee olemaan nykyisen henkilökunnan eläköityminen.

4 Rakennuslautakunnan selvitys tarkastuslautakunnan vuoden 2015 arviointikertomuksessa esittämistä havainnoista

Tarkastuslautakunnalla ei ollut erityistä huomautettavaa rakennusvalvonnan toiminnasta. Asiakastyytyväisyys on parantunut kautta linjan ja arvioidut käsittelyajat pitivät 84 % tapauksista.

Viranhaltijapäätösten määräajaksi on asetettu kaksi kuukautta ja lautakunnan kannanottoa vaativien lupien käsittelyajaksi kolme kuukautta. Yleisin syy ylityksiin on tarvittavien asiakirjojen puuttuminen.

5 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle muutoslupaa koskevastavalituksesta, lupatunnus 2015-1691, kiinteistö 49-54-4-2, Kutojantie 10, 02630 Espoo

Lausunto koskee 21.4.2016 tehtyä muutoslupaa, johon lisättiin lupaehto, ettei rakennuksessa saa majoittaa enempää kuin 400 turvapaikanhakijaa. Jätin k.o. lupaehdosta eriävän mielipiteen, koska se on tulkintani mukaan Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustumaton sekä yhdenvertaisuuslain ja maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastainen.

Hyväksyttiin esituyksen mukaan.

6 Uudisrakennuslupa-asia, 2016-616, Ahertajankuja 3 02100 ESPOO

Lupa koskee viisikerroksisen asuinkerrostalon ja autohallin osan rakentamista Tapiolan terveyskeskusta vastapäätä olevalle tontille. Luvan yhteydessä haetaan lupaa lykätä väestönsuojan rakentamista viidellä vuodella. Rakennus on osa yhteensä kuuden talon ryhmää.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

7 Uudisrakennuslupa-asia, 2016-727, Harmaaniityntie 5 02780 ESPOO

Vanhusten palveluasumisyksikkö (Harmaaniityn palvelukoti, 1).

Hakemuksessa on haettu vähäisenä poikkeamisena lupaa käyttää puuta julkisivumateriaalina Suomen rakennusmääräyskokoelman ulkoseinämateriaalia koskevasta paloturvallisuusmääräyksestä poiketen. Poikkeamista perustellaan automaattisella sammutuslaitteistolla.

Toisena vähäisenä poikekamisena on haettu mahdollisuutta rakentaa osa katettavaksi määrtyistä pysäköintipaikoista kattamattomina.
Asemakaava edellyttää, että kaavamerkinnän p pysäköimispaikka alueella kadun puoleiset autopaikat tulee kattaa katoksin. Ko. hankkeen autopaikat muodostavat tontille kaavan edellyttämän istutuksin rajatun alueen, jonka sijainti on etäällä kadusta. Lähinnä katua olevia autopaikkoja ei ole katettu, mikä voidaan hyväksyä vähäisenä kaavapoikkeamana.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

8 Uudisrakennuslupa-asia, 2015-1274, Harakantie 14 02650 ESPOO

Viisikerroksinen asuinkerrostalo Leppävaaraan. Hankkeella on poikkeamispäätös, joka sallii viisikerroksisen kerrostalon rakentamisen nelikerroksisen rakennusken kerrosalalle.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

9 Uudisrakennuslupa-asia, 2015-1851, Magneettikatu 5 02330 ESPOO

7-kerroksinen asuinkerrostalo Saunalahteen.

Hakemuksessa haettiin vähäisenä poikkemisena korotusta yhteistilojen lisärakennusoikeuteen, koska talossa on paljon pieniä asuntoja, jotka vaativat enemmän yhteistiloja kuin suuret. Vähäisiä poikkeamisia haetaan myös julkisivumateriaalimääräyksistä. Näille on kaupunkikuvatoimikunnan puolto.

Vedettiin pois listalta puuttuvien asiakirjojen vuoksi.

10 Uudisrakennuslupa-asia, 2016-808, Kauppakumppanintie 2 02780 ESPOO

Kolme luhtitaloa Kauklahteen. Luvassa haetaan vähäisenä poikeamisena kevennystä autopaikkojen määrästä. Paikkoja tulisi 53, eli 1,06 ap/as kun kaava edellyttäisi 60 ap, eli 1,2 ap/as.

Hyväksyttiin esityksen mukaan

11 Uudisrakennuslupa-asia, 2016-965, Juvanmalmintie 13 02970 ESPOO

Haetaan lupaa kahden varastorakennuksen rakentamiselle Rajamaalle, Vantaan rajan läheisyyteen, sekä olemassa olevan varastokatoksen muuttamiselle.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

12 Laajennuslupa-asia, 2016-526, Matinkallio 7 02230 ESPOO

Jo myönnettyyn lupaan haetaan muutosta, jossa asuntojen lukumäärää vähennetään 35:ä 30:n asuntokoon kasvattamiseksi. Kerrosala kasvaa 12 m².

Hyväksyttäneen esityksen mukaan.

13 Muutoslupa-asia, 2016-682, Nuijalantie 11 02630 ESPOO

Haetaan lupaa muuttaa Leipomo- ja toimistorakennus postin lajittelutilaksi.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

14 Purkamislupa-asia, 2016-648, Niipperintie 31 02920 ESPOO, Espoon kaupunki / Tekninen ja ympäristötoimi

Espoon Tilapalvelut-liikelaitos on poistanut Niipperin koulun opetuskäytöstä sen sisäilmaongelmien takia. Koulun korjaaminen on arvioitu niin riskialttiiksi, että sen purkamiselle on päätetty hakea lupa.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

15 Otto-oikeuden käyttäminen rakennusvalvontakeskuksen virkamiesten päätöksiin

Kaupunkikuva-arkkitehdin viran (vakanssinumero 104011) vakinainen täyttäminen rakennusvalvontakeskuksessa.

Rakennuslautakunta päätti olla käyttämättä otto-oikeutta päätökseen.

16 Päätökset ja kirjelmät

Rakennuslautakunta merkitsee tiedoksi seuraavat päätökset:

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 30.5.2016

Dnro 00038/15/4119, Espoon Dno 4412/2014.

Asia: Rakennusrasitteita koskeva valitus

Päätös, josta valitetaan:

Espoon rakennuslautakunta 20.11.2014 § 179

Asian vaiheet:

Espoon kaupungin 12. Kaupunginosan korttelin 12002 tontin 8 omistaja on pyytänyt hakemuksessaan, että sille perustetaan ja rekisteröidään rakennusrasitteena pysyvä oikeus sijoittaa ja pitää Espoon kaupungin 12. Kaupunginosan korttelin 12002 tontille 16 rakennetussa pysäköintirakennuksessa 64 kpl autojen pysäköintipaikkoja autojen säilytystä ja pysäköintiä varten.

Espoon rakennuslautakunta on 20.11.2014 § 179 päätöksellä päättänyt perustaa pysyvän rasitteen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu:

Hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 8.6.2016

Dnro 00145/16/4113, Espoon Dno 4605/2015, rakennuslupa 2015-1286.

Asia: Rakennuslupaa koskeva valitus

Päätös, josta valitetaan:

Espoon rakennuslautakunta 10.12.2015 § 184

Asian vaiheet:

Lupatarkastaja on myöntänyt 8.10.2015 rakennusluvan yksiasuntoisen pientalon rakentamiselle Espoon 60. Kaupunginosa (Laaksolahti) korttelin 191 tontilla 20.

Espoon rakennuslautakunta on 10.12.2015 § 184 päätöksellä hylännyt rakennusluvasta tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu:

Hallinto-oikeus ei tutki rakennuslupaan liittyviä muutosvaatimuksia. Hallinto-oikeus hylkää rakennuslautakunnan päätöstä koskevan valituksen.

3 Rakennuslautakunnan vuoden 2016 huhtikuun seurantaraportti

Huhtikuun 2016 seurantaraportti ei ole kovin yllättävä. Menot ja tulot näyttävät pysyvän suunnilleen budjetissa. Lupakäsittelijöiden arvioimien käsittelyaikojen pitävyys on noin 83%, viranhaltijapäätösten kohdalla 100%.

Henkilökunnan eläköityminen lähivuosina ja sähköisen asionnin käyttöönotto ovat edelleen vakioaiheita.

4 Rakennuslautakunnan ja rakennusvalvontakeskuksen toimintakertomus 2015

Käsittelee pitkälti samoja aiheita kuin edellinen kohta.

5 Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvitys vuodelta 2015

Vammaisasiamiehen selvityksessä positiivisia asioita olivat mm. lisääntynyt kiinnostus jälkiasennushisseihin, joilla saadaan asuntokantaa esteettömäksi.

Erityisesti julkisten tilojen estettömyydessä on kuitenkin parannettavaa ja on masentavaa lukea, etteivät toimipisteiden esteettömyyskartoitukset ole edenneet.

7 Uudelleenkäsittely oikaisuvaatimuksen johdosta, Uudisrakennuslupa-asia, 2016-83, 02130 ESPOO

Lupa-arkkitehti on myöntänyt kaksikerroksisen hirsirakenteisen omakotitalon ja siihen liittyvän autokatoksen rakentamiseen, puiden kaatamiseen sekä maalämpökaivon poraamiseen. Rakennusluvassa tontille on osoitettu rasitteen mukainen kolmen kiinteistön yhteinen jäteaitaus.

Naapurikiinteistön omistajat olivat huomauttaneet suunnitelmissa esitetystä jäteaitauksesta ja edellyttäneet sen rakentamista katettuna jätekatoksena. Jätekatoksen tulisi olla ovella suljettava ja sen ilmanvaihto tulisi järjestää siten, ettei hajuhaittaa synny. Luvanhakija oli antamassaan vastineessa todennut haluavansa toteuttaa jätteidenkeräyspaikan aitauksena ja suunnitelleensa aitauksen sellaiseksi, että se mahdollisimman hyvin sopeutuu ympäristöön.

Naapurikiinteistön omistajat olivat antamassaan huomautuksessa edellyttäneet, että autokatoksen päällä olevalle parvekkeelle suunniteltua korkeaa seinäkettä on ympäristöön sopimattomana madallettava tavanomaista kaidetta vastaavaksi rakenteeksi. Luvanhakija oli antamassaan vastineessa todennut, että seinäkkeen pääasiallinen tehtävä on antaa näkösuojaa ja toimia kantavana rakenteena kulmaan rakennettavalle säältä suojaavalle katokselle. Seinäkettä oli osittain madallettu huomautuksen johdosta.

Päätös pysytettiin.

8 Uudelleenkäsittely oikaisuvaatimuksen johdosta, Laajennuslupa-asia, 2016-410, 02330 ESPOO

Lupa-arkkitehti on 21.04.2016 hyväksynyt muutoslupahakemuksen koskien luvan rakennusaikaisia muutoksia. Muutoksessa mm. varastotila, johon alkuperäisessä luvassa käytettiin asemakaavan sallima lisärakennusoikeus, on muutettu kellaritilaksi ja lisärakennusoikeus on käytetty 2. kerroksen tasolle sijoitettuun viherhuonetilaan.

Muutosluvassa hakija on esittänyt asuintilojen ja viherhuoneen välisen seinän varauksena. Lupapäätökseen on kirjattu lupamääräys, jonka mukaan ennen rakennuksen käyttöönottoa tulee viherhuoneen ja olohuoneen välille rakentaa seinä tai liukulasiseinä, jonka lämmöneristysominaisuudet on esitetty rakennesuunnitelmissa ja viherhuoneen ilmanvaihtoratkaisujen tulee olla esitettyinä LVI-suunnitelmissa. Muilta osin lupa on myönnetty alkuperäisen luvan mukaisin ehdoin

Luvan hakija on jättänyt 27.4.2016 oikaisuvaatimuksen, jossa on esitetty kolme vaatimusta: Lupahakemukseen tulee lisätä puuttuvat toimitetut liitteet, päätöksen kohtaa lisäselvitykset ja poikkeukset tulee muuttaa ja viherhuonetta koskeva lupamääräys tulee poistaa kokonaan tai muuttaa.

Espoossa vakiintuneen käytännön mukaisesti asemakaavoissa erikseen annettu viherhuoneen kerrosala (lisärakennusoikeus) on erotettava pääkäyttötarkoituksenmukaisesta kerrosalasta ja viherhuoneen ja asuintilojen välisten rakennusosien tulee täyttää vähintään lämpimän tilan rakenteiden väliset lämmönläpäisykertoimen U-vertailuarvot ja tilan ilmanvaihto tulee suunnitella ja rakentaa vaatimusten mukaisesti.

Päätös pysytettiin

9 Uudelleenkäsittely oikaisuvaatimuksen johdosta, Uudisrakennuslupa-asia, 2016-441, 02230 ESPOO

Matinkylässä kahdella vierekkäisellä tontilla vuorotellen luvatta säilytettävä 59 m² parakkirakennus palaa taas käsiteltäväksi.

Lupainsinööri on 7.4.2016 hylännyt tilapäisen rakennusluvan parakkirakennuksen ja pressutallin sijoittamiselle viideksi vuodeksi Espoon Matinkylässä sijaitsevalle kiinteistölle.

Parakkirakennus on tuotu paikalle luvatta 1996 ja saanut tilapäisen rakennusluvan 1998. Lupa on rauennut 2001. Uutta tilapäistä lupaa on haettu 2003, mutta hakemus on hylätty. Hylkäyksestä tehty valitus on hylätty Helsingin hallinto-oikeudessa 2004 ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2005. Omistaja velvoitettiin poistamaan rakennus vuonna 2006.

Vuonna 2009 valvontarakennusmestari totesi, että parakkirakennus on siirretty viereiselle tontille. Parakkirakennukselle uudella sijaintipaikallaan haettu tilapäinen rakennuslupa hylättiin 2010. Oikaisuvaatimus hylättiin lautakunnassa ja siitä tehdyt valitukset Helsingin hallinto-oikeudessa samana vuonna ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2011.

Rakennuslautakunta määräsi 2013 tekemällään päätöksellä poistettavaksi luvattoman parakkirakennuksen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksestä tehdyn valituksen 2015.

Naapurin toimenpidepyynnön johdosta kiinteistölle 5.8.2015 tehdyllä katselmuksella todettiin, että kiinteistöllä ollut parakkirakennus on siirretty takaisin viereiselle kiinteistölle. Hakijaa on kehotettu poistamaan parakkirakennus ja sen yhteyteen rakennettu pressuhalli kiinteistöltä 31.12.2015 mennessä tai pressuhallin osalta vaihtoehtoisesti hakemaan lupaa 31.12.2015 mennessä.

Oikaisuvaatimus koski tilapäisen rakennusluvan hylkäävää päätöstä. On kohtalaisen selvää, ettei rakennusta säilytetä tilapäisesti, eikä tilapäisten rakennuslupien kejuttaminen ole lupamuodon tarkoitus.

Päätös pysytettiin äänestyksen jälkeen, äänin 4-3.

10 Uudelleenkäsittely oikaisuvaatimuksen johdosta, Toimenpidelupa-asia, 2016-580, Maakirjantie 8 02250 ESPOO, Espoon kaupunki / Kaupunkitekniikan keskus ym.

Lupa-arkkitehti on myöntänyt 4.5.2016 toimenpideluvan viideksi vuodeksi pysäköintialueelle, jolle esitetään toteutettavaksi 51 autopaikkaa, jotka jakautuvat kahdelle tasolle kahteen pysäköintikampaan (23 ap + 28 ap) sekä rakentamista valmistelevien töiden, mm. puiden kaatamisen, aloittamisoikeudelle ennen kuin lupa on saanut lainvoiman. Kohde sijaitsee osoitteessa Maakirjantie 8, 02250 Espoo. Pysäköintialueella vastataan Suurpellon eteläosista tulleeseen pysäköintipaikkojen vähäisyyttä koskevaan palautteeseen.

Suurpelto-seura ry on tehnyt päätöksestä 13.5.2016 oikaisuvaatimuksen, jossa vaaditaan muutosta päätökseen siten, että lupa myönnettäisiin vain ainoastaan toisen, lähempänä katua olevan, pysäköintikamman toteuttamiseen 23 autopaikalle. Vaatimuksen mukaan toinen pysäköintikampa ja sen vaatima ajoyhteys tontilla ovat tarpeettomia ja edellyttävät lähes koko puuston kaatamista.

Kysymys on hankala, koska vaikka kannatan vaatimusta, kyseessä on rakennettavaksi esitetyn tontin rakennusalalle sijoittuva hanke. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekjöistä yksikään taho ei ole valituskelpoinen, sillä vakiintuneen käytännön mukaan naapurin ollessa asunto-osakeyhtiö, valitus tulee jättää ASOy:n nimissä, ei yksittäisen asukkaan.

Ei myöskään ole sanottua, että toista pysäköintikampaa rakennetaan, sillä kaupunkitekniikan keskuksesta todettiin, että kohde toteutetaan mieluiten mahdollisimman pienin kustannuksin.

Päätös pysytettiin äänin 5-3.

11 Uudisrakennuslupa-asia, 2016-381, Tillinmäentie 31 02330 ESPOO

Kuusi kaksikerroksista luhtikäytävätaloa varastorakennuksineen Kattilalaaksoon.

Hankkeella on poikkeamispäätös asemakaavasta, joka mahdollistaa mm. seuraavat poikkeamiset:
- asunnot sijoittuvat päällekkäin (asuintalot kaksikerroksisia luhtitaloja)
- autopaikat sijoittuvat keskitetysti yli 10 auton ryhmiin
- pysäköintiä ei ole järjestetty asuntojen yhteyteen
- suojavyöhykkeelle sijoittuu myös katoksettomia autopaikkoja
- autokatokset sijoittuvat 4 metrin etäisyydelle Tillinmäentien puoleisesta tontin rajasta
- jätekatos ja varastorakennuksia sijoittuu osittain suojavyöhykkeelle
- tonttiliittymä sijoittuu osin Joukinahon jalankululle ja polkupyöräilylle varatulle katualueelle

Hanke on luhtikäytävätalo, joten toiseen kerrokseen ei ole esteetöntä pääsyä. Hissin jälkiasennusmahdollisuus on kuitenkin huomioitu, mikä on positiivista.

Merva Mikkola esitti luvan hylkäämistä, vedoten luhtikäytävätalojen esteellisyyteen. Esitys raukesi kannattamattomana. Lupa hyväksyttiin esityksen mukaan.

12 Uudisrakennuslupa-asia, 2016-6, Keelkorvenkuja 7 02210 ESPOO

31.3.2016 käsitellyn kohteen täydentävä kohde, kaksi kellarillista, viisikerroksista asuinrakennusta ja kaksi kellarillista nelikerroksista asuinrakennusta sekä maanalainen pysäköintihalli.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

13 Uudisrakennuslupa-asia, 2016-250, Kurjenkellontie 1 02270 ESPOO

Haetaan lupaa päivittäistavarakaupan ja sivukaupan sekä näiden yhteisiä tiloja käsittävän liikerakennuksen rakentamiseen sekä tontilla sijaitsevan toimisto-, korjaamo- ja varastorakennuksen purkamiseen uudisrakentamisen tieltä.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

14 Uudisrakennuslupa-asia, 2016-371, Postipuuntie 2 02650 ESPOO

Haetaan lupaa asuinkerrostalon ja kahden pyöräkatoksen rakentamiselle sekä meluaidalle ja vanhan toimistorakennuksen purkamiselle.

Hyväksyttäneen esityksen mukaan.

15 Muutoslupa-asia, 2016-591, Itätuulentie 1 02100 ESPOO

Haettu lupa koskee toimistorakennuksen 2. ja 3. kerroksen tilojen käyttötarkoituksen muuttamista Omnian aikuislukion ja työväenopiston opetustilaksi tilapäisenä viideksi vuodeksi.

Autopaikkoja varataan kiinteistön käyttöön 110 kpl, joista kaksi on le-paikkoja. Lukumäärä ei vastaa asemakaavan vaatimusta, mutta vastaa uusien kaavojen vaadetta sekä toimisto- että opetustilojen osalta. Luvan liitteenä on Espoon kaupunkisuunnittelujohtajan 04.05.2016 päivätty puoltava lausunto.

Poikkeamia voitaneen pitää vähäisinä. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

16 Uudisrakennuslupa-asia, 2016-667, Juvanmalmintie 13 02970 ESPOO

Yksikerroksinen varasto- ja toimistorakennus Kalajärvelle. Hyväksyttäneen esityksen mukaan.

17 Laajennuslupa-asia, 2016-840, Vanha Kirkkotie 4 02320 ESPOO, Länsimetro Oy

Länsimetro hakee lupaa metron Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamista palvelevan Sammalvuoren varikon työ- ja huoltotunnelin muutokselle ja laajentamiselle.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

18 Otto-oikeuden käyttäminen rakennusvalvontakeskuksen virkamiesten päätöksiin

Lautakunta päätti olla käyttämättä otto-oikeutta lupavalmistelijan viran täyttämisasiassa.

19 Päätökset ja kirjelmät

Rakennuslautakunta merkitsee tiedoksi seuraavan päätöksen:

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 20.4.2016

Dnro 4061/1/15, Espoon Dno 1517/2015, rakennuslupatunnus 2015-47.

Asia: Rakennuslupaa koskeva valituslupahakemus

Päätös, jota valituslupahakemus koskee:

Helsingin hallinto-oikeus 13.11.2015 nro 15/0975/5

Asian vaiheet:

Espoon rakennuslautakunta on 7.5.2015 § 61 päätöksellä hylännyt muutoksenhakijan oikaisuvaatimuksen Espoon kaupungin lupa-arkkitehdin päätöksestä.

Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu:

Valituslupaa ei myönnetä. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua valitukseen.

3 Muutoslupa-asia, 2015-1691, Kutojantie 10 02630 ESPOO

Edellisessä kokouksessa pöydätty muutoslupa-asia palasi käsiteltäväksi. Esittelyn jälkeen aiheesta käytiin varsin kiivas keskustelu, joka keskittyi lähinnä rakennuksessa harjoitettavan turvapaikanhakijoiden majoitustoimintaan.

Pekkanen Juutisen kannattamana ehdotti lupaan lisättäväksi lupaehdon, joka rajoittaa rakennukseen vastaanottokeskustilanteessa sijoitettavien henkilöiden lukumäärään 400 henkilöön kuten Länsi-Uudenmaan poliisi- sekä pelastuslaitos ovat lausunnoissaan suositelleet. Äänestyksessä hyväksymistä esittävää pohjaa vastaan ehdotus voitti 7-2.

Jätin asiasta eriävän mielipiteen, koska tällainen yhtä tiettyä käyttäjäryhmää koskeva rajoitus on nähdäkseni yhdenvertaisuuslain vastaisena laiton. Rakennuslautakunta voi perustaa päätöksensä vain rakennuksen ominaisuuksiin, kuten paloturvallisuuteen, jolloin määräykset koskevat joko kaikkia mahdollisia käyttäjiä.

4 Oikaisuvaatimus koskien lupainsinöörin 8.3.2016 antamaa päätöstä vastaavan  työnjohtajan hakemukseen, rakennuslupa 2015-1011-A

Lupainsinööri on 8.3.2016 hylännyt rakennushankkeeseen ryhtyvän henkilön hakemuksen rakennusmestarin (AMK) koulutuksen saaneen henkilön hyväksymiseksi kohteen vastaavaksi työnjohtajaksi. Päätöksen perusteluissa on todettu, että toimitetun aineiston perusteella työnjohtaja ei täytä rakennushankkeen työnjohtajalta edellytettyä kelpoisuusvaatimusta.

Vastaavaksi työnjohtajaksi haettu henkilö on koulutukseltaan rakennusmestari (AMK) rakennusalan työnjohdon koulutusohjelmassa suuntautumisvaihtoehtonaan infrarakentaminen. Hän on valmistunut helmikuussa 2016.

Hakija on lupahakemuksen liitteinä olevien työtodistusten mukaan toiminut rakennusalalla 11 kk maalaus- ja rakennusmiehenä (vuosina 2011-2012) ja vesihuoltolaitoksella harjoittelijana 2,5 kk. Hänellä on täten riittämätön kokemus rakennusalalla ja ei kokemusta rakennustyön johtamisesta.

Päätös pysytettiin.

5 Purkamislupa-asia, 2016-123, Hyljeluodontie 5 02270 ESPOO,

Haettiin lupaa purkaa varikkorakennus, peltihalli ja roskakatos sekä aluetta ympäröivä aita portteineen.

Lupa myönnettiin esityksen mukaan.

6 Uudisrakennuslupa-asia, 2016-157, Suviniitynkatu 2 02770 ESPOO

Haettiin lupaa rakentaa viisikerroksinen pysäköintilaitos, jonka kellariin sijoittuu S2-luokan väestösuoja. Pysäköintilaitos toteutetaan avoimena autosuojana.

Laitoksessa on 241 autopaikkaa ja väestönsuojatilaa 1160 henkilölle.

Lupa myönnettiin esityksen mukaan.

7 Uudisrakennuslupa-asia, 2016-161, Hirsalantie 6 02600 ESPOO

Haettiin lupaa kolmen rivitalon ja kolmen autokatoksen rakentamiselle sekä rakennustöiden aloittamiselle maanrakennus- ja perustustöiden osalta ennen rakennusluvan lainvoimaisuutta. Uusia asuntoja hankkeessa on yhteensä 21 kpl.

Kohteessa haettiin lupaa poiketa korttelisuunnitelmasta rakennusmassojen sijoittumisen ja rakennusalan ylitysten osalta. Poikkeamat voitiin katsoa vähäisiksi. Autopaikkoja rakennetaan poikkeamispäätöksen mukaisesti 1.2 ap asuntoa kohti eli yhteensä 25 ap, joista kaksi on osoitettu liikuntaesteisille.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

8 Uudisrakennuslupa-asia, 2016-164, Friisinmäentie 19 02600 ESPOO

Kohde sijaitsee edellisen vieressä ja on saman hakijan kohteena hyvin samantyyppinen. Hyväksyttiin niin ikään esityksen mukaan.

9 Laajennuslupa-asia, 2016-175, Niittymäentie 7 02200 ESPOO

Lupa heattiin toimistorakennuksen muutokseen. Ullakon tasolla saunaosastoa ja ilmanvaihtokonehuonetta laajennetaan, kellariin lisätään pääkäyttötarkoituksen mukaista kerrosalaa, tehdään sisätila-, julkisivu- ja paloteknisiä muutoksia sekä uusitaan vesikatto kokonaisuudessaan.

Hyväksyttiin esuityksen mukaan.

10 Uudisrakennuslupa-asia, 2016-308, Kirjanpitäjänkuja 5 02770 ESPOO

Haettiin lupaa viisikerroksisen asuinkerrostalon rakentamiselle. Uusia asuntoja on yhteensä 81 kpl. Kohde on tarkoitettu 18-29-vuotiaille nuorille ensiasunnoiksi.

Kohteelle tulee huomattavan vähän autopaikkoja. Hankkeelle on myönnetty 3.12.2015 Kaupunkisuunnittelukeskuksen poikkeamispäätös 2015-1471-S. Nuorisoasumiseen kohdennettu hanke poikkeaa asemakaavasta autopaikkamitoituksen osalta siten, että autopaikkoja toteutetaan kahdeksan, kun asemakaava edellyttää tontille 32 autopaikkaa.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

11 Päätökset ja kirjelmät

Rakennuslautakunta merkitsi tiedoksi seuraavat päätökset:

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 6.4.2016

Dnro 641/1/15, Espoon Dno 3706/2014, rakennuslupatunnukset 2014-1597, 2014-1599, 2014-1657 ja 2014-1659.

Asia: Rakennuslupapäätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskeva valitus

Päätös, josta valitetaan: Espoon rakennuslautakunta 20.11.2014 § 188-191 myöntänyt Espoon kaupungille rakennusluvat Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -osuuden rakentamista palvelevien Kivenlahden, Espoonlahden, Soukan ja Kaitaan työ- ja huoltotunneleiden rakentamiseen. Samalla on myönnetty oikeus rakennustöiden aloittamiseen ennen lupien lainvoimaiseksi tuloa.

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta valittajien vaatimuksen rakennuslautakunnan päätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu: Korkein hallinto-oikeus on tutkinut valituksen ja hylkää sen. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 7.4.2016

Dnro 01926/16/4113, Espoon Dno 504/2016, rakennuslupatunnus 2016-25.

Asia: Vaatimus rakennusluvan aloittamisoikeuden kumoamiseksi

Päätös, josta valitetaan: Espoon rakennuslautakunta 11.2.2016 § 15

Lupatarkastaja on myöntänyt 8.10.2015 rakennusluvan 2015-1286 yksiasuntoisen pientalon rakentamiselle Espoon 60. kaupunginosan korttelin 191 tontilla 20 sekä vakuutta vastaan aloittamisoikeus perustusten osalta.

Rakennuslautakunta on 10.12.2015 (§ 184) hylännyt rakennusluvasta tehdyn oikaisuvaatimuksen. Päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen.

Rakennuslautakunta on 11.2.2016 § 15 päättänyt antaan MRL:n 144 §:n nojalla vakuutta vastaan oikeuden rakennusluvan mukaisten rakennustöiden suorittamiseen kokonaisuudessaan ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa.

Valituksessa esitetyt vaatimukset: Valittaja on vaatinut 11.2.2016 annetun aloittamisluvan kumoamista.

Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu: Hallinto-oikeus hylkää vaatimuksen.

Päätös on kokonaisuudessaan oheismateriaalina.

Nuorisovaltuuston vuoden 2016 lautakuntaedustajat

Nuorisovaltuuston uusi kausi on alkanut maaliskuun alussa. Uudessa nuorisovaltuustossa on 40 varsinaista jäsentä. Iältään he ovat 13-18 -vuotiaita espoolaisia nuoria.

Nuorisovaltuuston lautakuntien edustajat vuodelle 2016 valittiin 22.3. pidetyssä yleiskokouksessa, jossa rakennuslautakunnan varsinaiseksi edustajaksi nimettiin Toivo Hursti ja hänen varaedustajaksi Teppo Kukkonen.

3 Uudelleenkäsittely oikaisuvaatimuksen johdosta, Uudisrakennuslupa-asia, 2015-2101, 02270 ESPOO

Naapurit vaativat oikaisua koska heidän mukaansa uudisrakennusta ympäröivä maanpinta on piirretty liian ylös siten, että korkoasemien saavuttaminen edellyttää täyttöjä. Oikeisuvaatimuksen esittäjät perustelevat vaatimustaan myös pintavesien valunnan estämisellä.

Asiasta heräsi kysymys, onkohan kyseessä korkeusjärjestelmän muutoksesta johtuva väärinkäsitys? Pääkaupunkiseudun kuntien kartta-aineistot siirtyivät 1.12.2012 VVJ-tasokoordinaatistosta ja N60-korkeusjärjestelmästä ETRS GK25-tasokoordinaattijärjestelmään ja N2000-korkeusjärjestelmään. Korkeusjärjestelmän muutoksen takia korkeuslukemat kohosivat Espoossa lähes 25 cm.

Hulevesisuunnitelman ja pinnanmuodot tarkistettuaan lautakunta ei katsonut oikaisuvaatimuksessa esitettyjen haittojen toteutuvan, joten päätös jäi voimaan.

4 Uudisrakennuslupa-asia, 2015-1535, Nokkalanpuisto 7 02230 ESPOO

Lupa koski yhden kolmiasuntoisen rivitalon, neljän paritalon ja viiden erillispientalon (1,3,5,6,8) rakentamista.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

5 Muutoslupa-asia, 2015-1691, Kutojantie 10 02630 ESPOO

Muutoslupa koski Keran aseman lähellä sijaitsevan toimistorakennuksen tilojen muuttamista tilapäisesti asuntolakäyttöön. Tiloissa toimii jo turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, jonka majoituskapasiteetti nousee muutoksen myötä 575 henkilöstä 820 henkilöön.

Rakennus sijaitsee yleiskaavan laatimista varten asetetun rakennuskiellon alueella, mutta muutoslupa voidaan myöntää tilapäisenä tästä huolimatta. Muutos ei vaikuta asemakaavan laatimisen edellytyksiin. Osa tontista ei ilmanlaadun takia sovellu pysyvään asuinkäyttöön, mutta kaupunkisuunnittelukeskus puoltaa käyttötarkoituksen tilapäistä muutosta.

Suurimmat ongelmat koskivat onnettomuusturvallisuutta sekä WC- ja hygieniatiloja. Väestönsuoja on mitoitettu 390 hlölle. En itse pidä tätä kovin suurena ongelmana koska väestönsuojia edellyttävät mullistukset ovat lyhyellä tähtäimellä varsin epätodennäköisiä.

Toinen turvallisuusongema liittyy Algol Chemicals Oy:n kemikaalivarastoon ja Inexin Partnersin jäähdytyslaitteistossa todennäköisesti käytettävään ammoniakkiin. Nämä kemikaalit vaativat kummatkin 1 km suuruisen konsultointivyöhykkeen ympärilleen. Kohde sijaitsee noin 0,5 km päässä suuronnettomusvaarakohteista. Toisaalta, vastaavankokoinen konsultointivyöhyke ei ole estänyt asutuksen rakentamista Helsingin Pitäjänmäen juna-aseman vieressä sijaitsevan Teknos Oy:n maalitehtaan ympäristössä.

WC- ja suihkutilojen riittävyys herätti myös kysymyksiä. Niiden mitoitus ei aivan täytä puolustusvoimien tiiviin asumisen mitoitusohjeita esitetyllä käyttäjämäärällä.

Asia päätettiin pöydätä, jotta hankkeesta olis mahdollista saada lisätietoja.

6 Uudisrakennuslupa-asia, 2015-2088, Bassenkuja 1 02780 ESPOO

Rakentaminen jatkuu Bassenkylässä kuumana. Nyt haettiin lupaa 7 kaksikerroksisen luhtitalon rakentamiseen.

Suhtaudun tämäntyyppisiin rakennuksiin hieman penseästi, sillä toisen kerroksen asuntoihin ei ole hissittömyyden takia ole esteetöntä sisäänkäyntiä. Yläkerran asunnoista ei siksi oikein ole kodiksi pienempää asuntoa etsivälle vanhukselle.

Luvassa haettiin vähäisenä poikkeuksena kaavamääräystä vähäisempää autopaikkojen määrää. Kaava määrää 1 ap/80 k-m², kuitenkin vähintään 1,2 ap/asunto ja 1 ap/60 k-m² toimisto-tai liiketilaa. Näistä tulisi yhteensä 49 ap, joista esitetään rakennettavaksi 42 kpl joista 2 liike- ja toimistotilalle. 39 asunnoille jäisi siis 40 ap (1,03 /asunto).

Lupa myönnettiin esityksen mukaan.

7 Uudisrakennuslupa-asia, 2015-2108, Keelkorvenkuja 5 02210 ESPOO, Espoon kaupunki / Tekninen ja ympäristötoimi

Haettiin lupaa rakentaa neljäkerroksinen lamelleittain porrastuva kolmeportainen asuinkerrostalo Keelkorpeen, friisinkalliosta pohjoiseen. Uusia asuntoja rakennetaan yhteensä 65 kpl.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

8 Muutoslupa-asia, 2016-46, Kipparinkatu 8 02320 ESPOO, Espoon Seurakuntayhtymä / Hallintovirasto

Haettiin lupaa Espoonlahden kirkkorakennuksen peruskorjaukseen, vahtimestarin asunnon muuttamiseen pääkäyttötarkoituksen mukaiseksi tilaksi, tilamuutoksiin, talotekniikkakorjauksiin, rakennemuutoksiin, vähäisiin julkisivumuutoksiin, pihan korjaukseen sekä jätekatoksen rakentamiseen.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

9 Muutoslupa-asia, 2016-124, Kulloonmäentie 20 02940 ESPOO, Espoon kaupunki / Tekninen ja ympäristötoimi

Haettiin lupaa Aurora Karamzinin vuonna 1892 rakennuttaman, asemakaavassa suojellun, kaksikerroksinen hirsirakenteisen entisen kansakoulurakennuksen muuttamiseksi asukaspuisto- ja nuorisotilaksi.

Rakennuksen esteettömyyttä parannetaan varustamalla pääovi uudella luiskalla ja sisätilaan rakennetaan molemmin puolin käytettävissä oleva le-wc. Esteettömyydessä ei saavuteta uudisrakentamisen tasoa, mutta esteettömyyttä parannetaan huomattavasti.

Peruskorjaus ja käyttötarkoituksen muutos suoritetaan rakennuksen ja tilojen luonnetta vaalien. Laitoskeittiö puretaan ja korvataan kotikeittiöllä. Talotekniikka uusitaan ja kylmälle ullakolle sijoitetaan ilmanvaihdon konehuone rakennuksen lämmön talteenotolla varustettua koneellista tulo- ja poistoilmajärjestelmää varten.

Rakennusmateriaaleina käytetään perinteisenkaltaisia rakennusmateriaaleja ja rakennuksen rakennusfysikaalisen toimivuuteen kiinnitetään huomiota.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

10 Muutoslupa-asia, 2016-215, Espoonlahdenkatu 4 02320 ESPOO, Länsimetro Oy

Haettiin lupaa purkaa osia liikerakennuksen maanalaisesta autokannesta pihakansineen (kauppakeskus Lippulaiva) ja maanpäällinen vähäinen huoltorakennus metron rakentamisen toteuttamiseksi.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

11 Uudisrakennuslupa-asia, 2016-254, Herttuanportti 4 02610 ESPOO

Haettiin lupaa viiden rivitalon, talous-/vss-rakennuksen, autokatoksen ja jätekatoksen rakentamiselle. Nykyiset rakennukset puretaan uudisrakentamisen tieltä.

Korttelissa 54071 on harjoitettu kasvihuoneviljelyä, mistä syystä maaperä saattaa olla pilaantunut. Ennen rakentamista asia on tutkittava ja maaperä on tarvittaessa puhdistettava.

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

12 Rakennuslautakunnan kokousaikataulu, syksy 2016

Rakennuslautakunta kokoontuu vuoden 2016 syyskaudella seuraavasti:

Hyväksyttiin esityksen mukaan.