Kirjoittajan arkistot:Patrick

Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta säätää laskennallisten lämpöhäviöiden enimmäisarvot, jotka uuden rakennuksen on täytettävä saadakseen rakennusluvan. Energiatehokkuusminimit on esitetty seuraavassa taulukossa. KäyttötarkoitusluokkaLuokka 1) Pienet asuinrakennukset E-luvun raja-arvokWhE/(m2 a) E-luvun raja-arvot koon mukaankWhE/(m2 a) a) Erillinen pientalo ja ketjutalon osana oleva … Lue loppuun →

Rakennusoikeus on eräs suomalaisen rakentamisen sääntelyn keskeisimpiä käsitteitä. Rakennusoikeus kertoo kuinka paljon kiinteistölle tai tontille saa rakentaa, joko suoraan kerrosneliömetrilukuna tai suhteessa kiinteistön tai tontin pinta-alaan. Rakennusoikeuden keskeisyydestä kertoo, ettei sitä ole määritelty Maankäyttö- ja rakennuslaissa lainkaan, mutta siihen viitataan … Lue loppuun →

Sosiologian ja kulttuurihistorian dosentti Jari Erhnrooth kyseli Ylen kolumnissaan miksi ihmiset pakotetaan elämään rumissa betonilaatikoissa. Kysymyksenasettelusta paistaa jo läpi Erhnroothin patakonservatiivinen agenda, mutta kysymys miksi nykyään rakennetaan niin kuin rakennetaan on hyvä ja ansaitsee sormienosoittelua analyyttisemmän käsittelyn. Mitkä siis ovat … Lue loppuun →

Päättäjillä on tapana esittää Espoon joukkoliikennettä järjestävälle HSL:lle joitakin toistuvia vakiovaatimuksia: enemmän suoria busseja ______n (enimmäkseen Helsingin Kamppiin) tiheämpää liikennettä pienempää kunnan maksuosuutta Lyhyesti sanottuna vaaditaan siis enemmän ja parempaa, halvemmalla. Ratkaisun avain ei tosin ole enimmäkseen HSL:n vaan Espoon … Lue loppuun →

Aiheutettu kysyntä (engl. induced demand) on eräs liikennetaloustieteen poliittisesti kiistanalaisimmista käsitteistä. Aiheutettu kysyntä pyrkii selittämään, miksi ruuhkista on kaupunkiseuduilla vaikeaa päästä eroon pysyvästi väylien kapasiteettia nostamalla. Muutamia kysynnän ja tarjonnan perusteita Alla olevat kaltaiset käppyrät ovat varmasti tuttuja jokaiselle kansantaloustieteen … Lue loppuun →

Etätyön historian alkua on vaikea määrittää täsmällisesti, mutta Jack M. Nillesin vuonna 1974 ilmestynyttä raporttia Telecommunications- transportation tradeoffs voidaan pitää aihepiirin merkkiteoksena. Tietoliikenne- ja tietojenkäsittelytekniikan nopea kehitys on saanut alan asiantuntijat povaamaan etätyön vallankumouksen olevan jo aivan nurkan takana – … Lue loppuun →

Metrojen ja muiden maanalaisten väylien ja tilojen ystävien keskuudessa on muodostunut jonkinasteiseksi hokemaksi, että pääkaupunkiseudulla rakennetaan tunnelit tarpeettoman syviksi. Tämä käsitys lienee peruja ns. Castrénin metrosuunnitelmasta 1950- ja 1960-lukujen vaihteesta, jossa Helsinkiin esitettiin raitiovaunukokoisella kalustolla ja lähempänä maan pintaa kulkevaa … Lue loppuun →

Kaupunkisuunnittelussa törmää häkellyttävän usein harhakäsitykseen, että sähköautot poistavat pian tarpeen joukkoliikenteelle. Käsitys perustuu puutteelliseen ymmärrykseen eri liikennemuotojen ominaisuuksista. On yleinen väärinkäsitys, että ainoat joukkoliikenteen olemassaolon perustelut ovat henkilöautojen kasvihuonekaasu- ja lähipäästöt (mm. pienhiukkaset, hiilivedyt, otsoni, typen- ja rikkioksidit). Tästä väärinkäsityksestä … Lue loppuun →

Helsinki on päivittämässä pysäköinnin periaatteitaan. Asian tiimoilta käytävän keskustelun helpottamiseksi ajattelin koota muutamia perustavanlaatuisia huomioita siitä miltä pysäköinti näyttäytyy taloustieteellisenä hyödykkeenä ja mitä toimenpidesuosituksia tästä seuraa. Taloudellisten hyödykkeiden lajit Taloudelliset hyödykkeet ja palvelut jakautuvat kuuteen luokkaan sen mukaan ovatko ne … Lue loppuun →