Harva asia kiukuttaa suomalaisia niin paljon kuin junien myöhästely. Sääolosuhteista johtuvat myöhästymiset kiukuttavat erityisen paljon, sillä ne kuulostavat hölmöiltä tekosyiltä. Käydään nyt kuitenkin läpi yleisimmät myöhästymisten syyt ja ennen kaikkea, mitä niille voisi tehdä.
Talvi: Pöllyävä lumi/Jäätä vaihteissa
Puuterimainen pakkaslumi on vilkkaasti liikennöidyillä rautateillä epätoivottu talven merkki. Pöllyävä lumi tarttuu junan yli 0°C-asteisiin osiin ja jäätyy jääksi. Vaihteen läpi ajettaessa jäätä irtoaa kilokaupalla. Kun vaihdetta yritetään kääntää, siinä saattaa olla niin paljon jäätä, ettei kääntölaite jaksa kääntää sitä.
Vaihteissa on noin saunan kiukaan edestä sähkövastuksia sulattamassa jäätä, mutta tiheässä liikenteessä jäätä varisee vaiheeseen niin usein, ettei edellinen satsi ehdi sulaa, ennen seuraavaa. Ongelmaan on olemassa kolme ratkaisua:
Ajetaan paremmin koteloituja ja eristettyjä junia
Helsingin lähiliikenteessä näin on tehty. 1968-1981 valmistetut punavalkoiset Sm1 ja Sm2-moottorijunat ollaan korvaamassa Sm5-moottorijunilla. Uudemmissa junissa on parempi junan alaosien kotelointi, joten niissä on vähemmän lämpimiä pintoja, joihin kertyy jäätä. Lähijunaliikenteessä kaluston tilaa HSL ja toimittavat VR Oy ja Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy.
Nostetaan vaihteiden lämmitystehoa
Tämä käytännössä vaatii vastusten ja sähkönsyötön uusimista. Koska vaihteita on pelkästään lähiliikenteen rataverkolla satoja, tämä on hidasta ja kallista. Vaihteet ovat Liikenneviraston vastuulla.
Harvennetaan liikennettä
Liikenteen harventaminen antaa sulatusvastuksille lisää työaikaa. Tämä on tosin epäsuosittu vaihtoehto ja sen toteuttamismahdollisuus riippuu liikenteen tilaajan eli HSL:n ja operaattorin eli VR Oy:n välisestä sopimuksesta. Näiden lisäksi liikenteenohjausyritys Finrail Oy:n pitää laatia uusi aikataulu.
Harjausmiehistöjä ei lähetetä raiteille, koska pätevää työvoimareserviä ei ole. Rata-alueelle ei päästetä ketä hyvänsä, sillä hiljaa ja nopeasti liikkuvat junat tekevät rautatiestä erittäin vaarallisen työympäristön.
Jääongelma poistuu ensimmäisten suojasäiden myötä päiväjärjestyksestä, sillä lumi pysyy sen jälkeen paikoillaan kovallakin tuulella.
Toinen talviongelma: Eläimiä radalla
Syvän lumen aikaan hirvieläimet tulevat toisinaan oleskelemaan auratulle radalle. Junan tullessa ne lähtevät juoksemaan radan suuntaisesti, eivätkä tietenkään pääse junaa karkuun. Ratojen laajamittainen aitaaminen ei kuitenkaan ole kustannustehokasta, koska rataa on paljon, eivätkä törmäykset juuri koskaan johda henkilövahinkoihin. Helpoin ennaltaehkäisykeino on suurpetokannan pitäminen riittävän suurena.
Kevät: Routavauriot
Routavauriot ovat pääasiassa kaukoliikennettä vaivaava keväinen vitsaus. Routavaurio syntyy kun jäätyvään maahan muodostuu talvella jäälinssejä, jotka kevään tullen sulavat. Jäälinssit syntyvät routarajalle kun maanperän kapillaarinen imu nostaa vettä linssin alapintaan. Syntyäkseen linssi tarvitsee vettä, sekä sopivan hienojakoisen maa-aineksen. Savessa on korkea kapillaarinen imu, mutta se läpäisee vettä niin huonosti, että käytännössä siltti ja silttimoreeni routivat maalajeista pahiten. Ratainfrasta vastaava Liikennevirasto torjuu routavaurioita seuraavin keinoin:
Parantamalla radan kuivatusta
Routalinssit eivät muodostu ilman vettä, joten kuivatuksesta huolehtiminen on kaiken A ja O. Käytännössä tämä tarkoittaa ojien kunnossapitoa tai parantamista. Pohjanmaan lakeuksilla tämä voi olla vaikeaa, koska maasto on niin tasaista ja alavaa, että asianmukaista kaatoa on vaikea saada aikaan.
Eristämällä maa
Vaikka ensisilmäykseltä ei uskoisi, ratapenkan maa-aines on pääosin eriste. Maahan kertyy kesällä lämpöä, jota se luovuttaa talven aikana pois. Routarajan alapuolella lämpötila säilyy noin vuosittaisen keskilämpötilan mukaisena. Etelärannikolla tämä on noin +5°C. 0°C:n raja kulkee noin Rukalta Pyhätunturille ja siitä Kolariin, mutta Suomessa ei esiinny ikiroutaa, koska maarakeiden pinnalla oleva vesi ei jäädy kokonaan yli -4°C lämpötilassa.
Maan jäätymistä voidaan hidastaa joko tekemällä paksumpia ratapenkkoja tai laittamalla ratapenkkaan polystyreenistä tehtyjä routalevyjä eristeeksi. Edellistä rajoittaa maan kantavuus, sillä paksummat penkat painavat enemmän, jälkimmäistä styreenilevyjen kuluminen ja hankala asennus.
Kesä: Hellekäyrät
Hellekäyrällä tarkoitetaan lämpölaajenemisesta johtuvaa kiskon nurjahtamista mutkalle. Hellekäyrä on erittäin vaarallinen, sillä odottamaton mutka voi suistaa junan raiteilta.
Suomessa kiskot hitsataan tyypillisesti yhteen jatkuviksi. Näin vältetään kiskon päiden vaurioitumista ja kalustoon kohdistuvaa kuormitusta kun kalusto siirtyy kiskolta toiselle. Tämän takia Suomessa junissa ei myöskään enää kuulu entisaikojen "tu-tunk, tu-tunk"-kolina.
Jatkuvaksi hitsattuun kiskoon kohdistuu lämpötilan muuttuessa lämpökuormia kun kisko pyrkii laajenemaan tai kutistumaan. Kisko on jännittymättömässä tilassa noin +17°C lämpötilassa. Tätä alhaisemmissa lämpötiloissa kiskoon syntyy vetoa ja korkeammissa lämpötiloissa puristusta.
Puristettuna, pitkänä ja ohuena kappaleena kisko tahtoisi nurjahtaa, jonka vuoksi se on tuettava ratapölkyillä, jotka taas tukeutuvat radan tukikerroksen raidesepeliin. Hellekäyrät ovat Suomessa harvinaisia, sillä radan päällysrakenne on Suomessa varsin raskas.
Syksy: Lehtikeli
Etelä-Suomen sekametsäalueilla syksyisin puista varisevat märät lehdet liimautuvat ratakiskoon kiinni. Junan ajaessa niiden yli, lehdet jauhautuvat muhjuksi, joka voitelee kiskon kuin vesipohjainen liukuvoide. Lehtikelillä pitää ajaa niin kuin autolla pääkallokelillä: varovaisesti. Lehtikeliin auttavat seuraavat keinot:
Luistonesto
Nykyaikaisissa junissa, kuten autoissa, on luistonesto, joka toimii vastaavalla tavalla rajoittamalla vääntöä kun pyörä alkaa luistaa. Tästä ei kuitenkaan ole apua jos pitoa on niin vähän, ettei juna lähde liikkeelle tai pysähdy ajoissa. Kaluston hankinta on VR:n ja Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n vastuulla.
Hiekoitus
Junissa on hiekoituslaatikko, josta kuljettaja voi levittää hiekkaa kiskoille pyörien eteen. Hiekan teho on kuitenkin rajallinen ja sen käyttö kuluttaa sekä kiskoja, että pyöriä. Hiekoitus ei toimi, jos juna ei pääse liikkeelle.
Hakkuut
Yksinkertaisin keino torjua lehtikeli on kaataa lehtipuut nousujen, kohtaamispaikkojen ja asemien läheisyydessä ja korvata ne havupuilla. Tämä vaatii kuitenkin mittavaa kajoamista maanomistajien oikeuksiin, joten asiasta pitää säätää lailla.