Keskuskauppakamari on viime päivinä kerännyt suomalaisilta yritysjohtajilta nimiä adressiin veronkorotuksia vastaan. Kyynisempi saattaisi kuvitella, että kyseessä on kömpelö tapa ajaa yritysjohtajien omia etuja. Saatesanojen mukaan tarkoitus on kuitenkin jalo:
Kauppakamariryhmä on lähtenyt liikkeelle kokonaisveroasteen laskun puolesta. Kyseessä on hyvinvointiyhteiskunnan pelastusoperaatio.
Taustalla on vahva näkemys siitä, että veronkorotusten tie on Suomessa kuljettu loppuun. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tulee kaatumaan, jos emme saa julkisen sektorin menoja kuriin ja luotua uutta kasvua talouteen.
Millä sektorilla veromopo on sitten lähtenyt käsistä?
Kolmen vuoden keskiarvojen mukaan tuloverot ovat laskeneet tasaisesti sitten vuoden 2000. Tavaroista ja palveluista maksettujen verojen osuuskaan ei ole merkittävästi noussut aivan viime aikoihin saakka. Pakolliset sosiaaliturvamaksut sen sijaan ovat sen sijaan olleet väestön vanhenemisen takia taas nousussa 90-luvun lamaa seuranneen hengähdystauon jälkeen. Tämä johtuu eläkejärjestelmän uudistamisen vetkuttelusta, josta Lilja Tamminen on kirjoittanut enemmän.
Suomi on kestänyt kovempiakin veroja, mutta kestääkö se näin kovia veroja ja veroluontoisia maksuja? Jos ei, mistä on säästettävä? Tehtävän vaikeus on siinä, että Suomen julkinen sektori tekee loppujen lopuksi aika vähän sellaisia asioita jotka:
- Ovat luokiteltavissa turhiksi
- Tuottavat merkittäviä kustannuksia
Sosiaaliturvamaksujen nousun kompensoiminen vaikkapa 1980-luvun alun tasoa vastaavaksi vaatisi noin viiden prosenttiyksikön leikkauksen. Suomen 193 Mrd euron bruttokansantuotteella kertomalla tämä tarkoittaisi noin 9,6 Mrd:n leikkausta. Jokainen voi todeta valtionvarainministeriön teettämästä veropuusta, että se hoituisi esimerkiksi lakkauttamalla sairaspäivärahat, työkyvyttömyyseläkkeet ja vammaispalvelut kokonaan, tai puolittamalla eläkkeet ja vanhuspalvelut, mutta onko tämä se Suomi jossa haluamme elää?
Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen ei voine tarkoittaa sitä, että tehdään vanhuudesta silkkaa kurjuutta, lakataan kouluttamasta lapsia tai annetaan ihmisten kuolla parannettaviin sairauksiin. Veroasteen nostamiselle on kuitenkin vaihtoehto: eläkerahastojen kasvattaminen vastaamaan kasvavaa tarvetta.
124,9 Mrd euron suuruisten rahastojen merkittävään kasvattamiseen tarvitaan suuria summia, mutta onneksi meillä on monituhatpäinen joukko isänmaastaan välittäviä, menestyviä yrittäjiä. Joulukin on jo ovella.