Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto (Eky) ja Espoon rakennuslautakunta pitivät 23.9 yhteisen seminaarin, jossa käsiteltiin rakentamisen tilannetta Espoossa.
Eky:n suunnalta viesti oli sensuuntainen, että rakentaminen edistyy Espoossa liian hitaasti. Jaosto halusi siksi keskustella rakennuslautakunnan ja rakennusviraston kanssa. Tämä on hyvin tyypillistä: jos jokin menee rakentamisessa vikaan tai asiat eivät edisty, syyttävä sormi osoittaa herkästi kunnan rakennusvirastoon ja -lautakuntaan.
Maailmanpankin vertailujen mukaan Suomessa saa kuitenkin rakennusluvan kahdeksanneksi nopeiten maailmassa. Espookaan ei ole Suomen mittakaavassa mitenkään erityisen hidas kunta. Mikä siinä rakentamisessa sitten maksaa?
Pääkaupunkiseudulla kaavavarantoa on laskennallisesti vain noin 4 vuoden tarpeisiin. Kuten jo aikaisemmin totesin, Suomen kaavoitusjärjestelmä on hidas ja kankea koska sen tarjoamat työkalut suunnittelun ohjaamiseen ovat epätarkoituksenmukaisia.
Kaavoituksen kulussa on myös kehittämisen varaa. Rakentamisen prosessia voidaan verrata ohjelmistokehityksen puolella tuttuun vaiheittain etenevään vesiputousmalliin:
- Ensin määritellään tarpeet, joiden jälkeen tehdään määrittelydokumentti (Maankäyttö- ja rakennuslaki)
- Määrittelydokumentin pohjalta laaditaan suunnitelma (Asemakaava)
- Suunnitelma toteutetaan (Rakennuspiirustukset)
- Toteutus testataan määrittelydokumentin pohjalta (Lupamenettely)
- Järjestelmä asennetaan (Rakentaminen)
- Käyttö ja ylläpito
Vesiputousmallia kritisoidaan usein siitä, että suunnitelmat eivät taivu kovin notkeasti uusiksi jos prosessin edetessä ilmenee uusia tarpeita. Keskenään ristiriitaisten tavoitteiden punninta on myös pakko käydä hyvin abstraktilla tasolla sen sijaan, että voitaisiin vuoropuhelun kautta punnita ja kehittää konkreettisia suunnitelmia.
Vaihtoehtoisia menetelmiä, jotka perustuvat raakileiden kehittämiseen vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa, kutsutaan ketteriksi menetelmiksi. Kaavoitusprosessien kannalta näissä menetelmissä on haasteena hyvän hallintotavan vaatiman dokumentoinnin toteutuminen sekä asianomistajien tunnistaminen, tavoittaminen ja tasapuolinen kohtelu. Näistä haasteista huolimatta näillä menetelmillä on ohjelmistokehityksessä saavutettu niin merkittäviä hyötyjä, että väittäisin ketterän kaavoittamisen olevan kokeilemisen arvoista.