Vaikka työmatkojen merkitys korostuu liikennepoliittisessa keskustelussa aamu- ja iltaruuhkien näkyvyyden takia, myös sillä, missä ihmiset käyvät ostoksilla on suuri merkitys, kuten alla olevasta kuvaajasta voi todeta.
Kuvaaja kuvaa matkoja pääkaupunkiseudulla eri kohteiden välillä. Yksiköt 1000 matkaa/arkivrk. Lähde: Liikkumistottumukset Helsingin seudun työssäkäyntialueella vuonna 2008, HSL
Espoon keskuksen kaupalliset ja vapaa-ajan palvelut ovat puutteellisia, minkä vuoksi alueen asukkaat joutuvat hakemaan palveluitaan muualta. Espoon kaupunki onkin laatinut toimenpideohjelman keskuksen kehittämiseksi. Ohjelman johdannossa todetaan:
Espoon keskuksen kaupunkirakenne perustuu 60- ja 70-luvun ajatteluun ja lisäksi alkuperäinen keskuksen idea on jäänyt toteutumattomana keskeneräiseksi. Toimintojen erottaminen kansilla, radan jakava vaikutus, sisällöllisesti yksipuolinen virastoalue ja keskuksen hajanainen rakenne ovat heikkouksia, joita pyritään uudistuksella parantamaan.
Tästä kaikesta lienevät kaikki Espoon keskuksessa käyneet yhtä mieltä. Myös seuraava kappale kuulostaa oikein hyvältä:
Nykyaikainen ekologinen kaupunkirakenne perustuu joukkoliikenteen laadukkaisiin solmupisteisiin sekä palvelujen ja asumisen tehostamiseen näiden solmujen ympärillä. Solmupisteisiin keskitetään riittävät arjen palvelut ja liikkuminen solmujen välillä mahdollistetaan hyvillä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteyksillä.
10.12.2012 käsitellyssä Lommilan asemakaavaehdotuksessa yllä oleva periaate oli kuitenkin lakaistu maton alle kaupan suurkeskuksia häiritsemästä.
Lommilan asemakkavamuutosalue sijaitsee Turuntien ja Kehä III:n liittymän kupeessa. Väestöruutujen tummuus kuvaa väestömäärää kussakin ruudussa. Kuten kuvasta näkyy, Lommilasta on reilusti matkaa lähimpään asutuskeskittymään.
Lommilan sijainti Espoossa
Sisältää Helsingin kaupunkimittausosaston, alueen kuntien ja HSY:n Seutukartta- ja väestöruudukkoaineistoa,
01.01.2012
Espoon Kaupunki suunnittelee yhdessä Keskon ja HOK-Elannon kanssa alueelle noin 110 000 k-m² liiketilaa. Aluetta on viety eteenpäin Suomenojan tapaisena tilaa vievän kaupan keskittymänä. Alueen läheisyydessä toimivatkin jo Veho hyötyajoneuvot, IKEA, Motonet ja Sotka.
Kaavoituksen kiistakapulaksi muodostui päivittäistavarakaupan mitoitus. Kaavaehdotuksessa esitettiin 8800 k-m²:ä päivittäistavarakaupalle. Vertailun vuoksi, Vantaan Myyrmannissa on näin paljon päivittäistavarakaupan liiketilaa, mutta se onkin Myyrmäen keskuksessa, aivan juna-aseman vieressä. Uudenmaan ELY-keskus katsoi kaavaehdotusta koskeneessa lausunnossaan, että asemakaavahanke ei toteuta valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita eikä täytä yleiskaavan ja asemakaavan sisältövaatimuksia, koska:
- hankkeella on merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskusta-alueen kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen
- asiointi perustuu pääasiassa henkilöautoiluun
- palveluverkko ei kehity siten, että asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset
- mitoitus, kaupan laatu ja ajoitusmääräys eivät varmista Espoon keskuksen kehittymistä aluekeskukseksi
- palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle ei ole luotu edellytyksiä siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä on tarkoitettu.
Kaupunkisuunnittelulautakunta hylkäsikin asemakaavaehdotuksen kokouksessaan 14.3.2012 äänin 7-6. Erityisesti lautakunta paheksui sitä, että kaupunkisuunnittelulautakunnan 17.3.2010 päätetty linjaus vähentää päivittäistavarakaupan kerrosalamitoitusta 4000 k-m²:n oli valmistelussa tyystin sivuutettu.
Palautuksen puolesta äänestivät Perussuomalaisten ja sitoutumattomien, Vihreiden, RKP:n, Vasemmiston ja Köyhien Asialla-listan edustajat, sekä osa SDP:n valtuustoryhmästä. Vastaan äänestivät Kokoomus, Keskusta ja osa SDP:n valtuustoryhmästä. Palautusehdotus voitti äänin 34-31.
Olen erittäin tyytyväinen tulokseen, mutta samalla kuitenkin huolestunut siitä miten pienellä marginaalilla asia ratkaistiin. Vihreät, Perussuomalaiset/sitoutumattomat, Vasemmisto, RKP ja Köyhien Asialla ovat jo osoittaneet kannattavansa vastuullista kaupunkisuunnittelua. SDP:n rivit sen sijaan hajosivat pahasti. SDP:n kaupunkisuunnittelupolitiikan kirkastuminen olisi Espoon kaupunkisuunnittelun kannalta elintärkeää, koska Espoon kaavoituksessa ei ole varaa sellaisiin Histan kaltaisiin katastrofeihin, joihin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sivuuttaminen kaavoitusprosessin johtaa.