Vireillä oleva kuntauudistus on herättänyt suuria tunteita, mutta keskustelu on urautunut lähinnä juupas-eipäs väittelyksi nykyisten kuntien yhdistämisen ja itsenäisten nykykuntien välillä. Suomen kuntien velvoitetaakka on maailman mittakaavassa epätavallisen raskas, mikä puoltaisi suurempia hartioita kantamaan vastuuta., Samalla pienimmän hallintoyksikön kasvu on kuitenkin myrkkyä lähidemokratialle. Onkin välillä hyvä tarkastella aihetta hieman etäämpää. Vilkaistaan siis ensin millaisia paikallishallinnon malleja löytyy muissa pohjoismaissa.
Ruotsi
Ruotsissa toteutettiin suuri kuntauudistus 1971-1974, jolloin noin 800 kunnasta muodostettiin 282 kuntaa. Joitakin kuntia on sittemmin jaettu, joten tällä hetkellä kuntia on 290. Kunnissa on keskimäärin 32 800 asukasta. Vertailun vuoksi Suomessa on 336 kuntaa, joissa asuu keskimäärin 16 075 asukasta. Suurimpien kuntien todettiin pian olevan lähidemokratiayksiköiksi turhan suuria, ja ne jaettiin kunnanosiksi. Kunnanosasta vastaa kunnanosatoimi, jota johtaa kunnanosalautakunta. Alla esimerkkinä Tukholman kunnanosajako asukaslukuineen.
Tukholman kuntaosakartta, perustuu käyttäjien Alex Nordstrom, ja Jniemenmaa karttaan. Lisenssi Creative Commons Attribution ShareAlike 2.5
Ruotsin mallissa on mielestäni valuvika siksi, ettei kunnanosalautakuntia valita suorilla vaaleilla, vaan kunnanvaltuusto nimittää ne muiden lautakuntien tapaan. Pidän tätä huonona kahdesta syystä. Ensinnäkin, ihmiset ovat sitä kiinnostuneempia päätöksenteosta, mitä suoremmin voivat siihen vaikuttaa. Toisekseen, kunnanosalautakuntien kokoonpano ei heijastele paikallisia poliittisia suhteita, mikäli äänestysaktiivisuus vaihtelee kunnan sisällä paljon.
Tanska
Tanskassa tehtiin kuntauudistus 2007, jossa kuntien määrä karsittiin 271:ä 98:n. Kuntien keskimääräinen koko kasvoi 54 000 asukkaaseen keskimäärin noin 16 000 asukkaasta. Samalla aluehallinto uudistettiin viiteen hallintoalueeseen (Region), jotka vastaavat lähinnä terveydenhoidosta ja liikenteestä.
Pääkaupunkiseudun hallintoalue (Region Hovedstaden), lähteet Tanskan hallintomaantieteellinen jakotietokanta DAGI,Tanskan tilastokeskus
Tanskan malli on vähän kuin Kainuun maakuntamallin ja Suomen nykyisen kuntamallin välimuoto. Erityisen oleellisena pidän sitä, että Tanskan mallissa hallintoalue ei ole mikään maakunnan tapainen kuntien hallintohimmeli, vaan kunnallisvaalien yhteydessä pidetään hallintoaluevaalit, joilla hallintoalueen valtuusto valitaan.
Suomen pääkaupunkiseutu
Ruotsin kunnanosamalli on siitä kätevä, että paikallislautakunnat voidaan muodostaa kunnan omalla päätöksellä, ilman mitään muutoksia kuntalakiin. Malli soveltuisi siksi tuontitavaraksi Suomeen vaikka heti. Muilta osin pidän sitä kuitenkin huonosti toimivan mallin purkkakorjauksena. Tanskan malli on demokratiakehityksen ja alueellisen vastuunjaon kannalta mielenkiintoisempi malli, mutta vaatisi melkoiset lainsäädännölliset uudistukset toteutukseen. Jos nyt kuitenkin hetkeksi leikitellään ajatuksella, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri yhdistettäisiin Uudenmaan maakuntaan, liikenneasiat siirrettäisiin sen hoidettavaksi ja alkaisimme järjestää maakuntavaaleja, miten pääkaupunkiseudun kuntarakennetta voisi uudistaa? Yksi mahdollisuus olisi muodostaa kunnat nykyisen suuraluejaon pohjalta:
Pääkaupunkiseudun suuralueet, lähteet aluesarjat,Helsinki Region Infoshare Seutukartta
Puheet kuntien pilkkomisesta saattavat vaikuttaa hieman oudoilta kun Suomessa puhutaan lähinnä kuntien yhdistämisestä. Villakoiran ydin onkin terveydenhuollossa. Suomessa perusterveydenhoitoa järjestää 155 kuntaa tai kuntayhtymää. Ruotsista siitä vastaa 20 maakäräjäkuntaa ja Tanskassa viisi hallintoaluetta. Kuntauudistusta ajetaan lääkkeenä kuntien harteilla lepäävän perusterveydenhuollon kriisiin. Selviäisimme kuitenkin vähemmällä hammasten kiristelyllä, jos Suomessa luovuttaisiin käsityksestä, että Suomen kansa on liian tyhmää äänestääkseen vielä viidensissä vaaleissa. Tällöin päästäisiin osasta siitä demokratiavajeesta, joka piileksii valtion ja kuntien välisillä hallintotasoilla.
PS. Minulta pyydettiin tarkempia tilastotietoja kuntien kokojakaumista, joten tein alla olevan histogramin kuntien kokojakaumista käsittelemissäni kolmessa pohjoismaassa:
