Betonilähiön pieni kuntavaalitentti

Alkulämmittely

1. Kuka olet, missä kaupungissa/kunnassa olet ehdolla?

Patrick Jensen, teekkari ja nuorempi ratasuunnittelija Espoosta

2. Oletko kiinnostunut paikasta teknisessä, kaupunkisuunnittelu-, rakennus- tai joukkoliikennelautakunnassa (tai vastaaviin asioihin keskittyneen liikelaitoksen johtokunnassa)?

Yhtä varmasti, kuin hauki on kala!

Ja sitten asiaan

3. Mitkä ovat mielestäsi parhaat keinot tarjota kohtuuhintaista asumista?

Ongelman ydin on liian vähäinen tarjonta, joten Espoon tulee kaavoittaa enemmän ja tehokkaampia asuntotontteja.

4. Kuinka paljon ja minkälaisia tontteja kotikuntasi pitäisi kaavoittaa seuraavan neljän vuoden aikana?

Pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus määrittää, että Espoon tulisi kaavoittaa noin 2500 asuntoa vuodessa, eli noin 250000 kerrosneliömetriä vuodessa. Vuosina 2012-2015 tämä tarkoittaa yhteensä 10 000 asuntoa 1 000 000 kerrosneliömetrillä (100kem²/asunto) Nykyisissä kaavoissa on edellytykset vain 66% tästä eli noin 6600 asunnolle. Omat tavoitteeni ovat kunnianhimoisempia, 4000 asuntoa 400 000 kerrosneliömetrillä.

Tämä uusi kaavoitus tulee keskittää Espoon kaupunkiradan, Länsimetron ja Raidejokerin asemien välittömään läheisyyteen ja sen tulee olla selvästi totuttua kaupunkimaisempaa. Leppävaaran ympäristö on oikean suuntainen esimerkki, vaikkakin mielestäni kaupungiksi vähän yksitoikkoinen.

Pientalorakentamisessa tulee päästä eroon Suomelle tyypillisestä kahtiajaosta, jossa vain kerrostaloasuminen on tiivistä ja omakotiasuminen taas maaseutumaisen väljää. Säteriin rakennettujen townhouse-tyylisten pientalojen tapaisia sovelluksia soisi näkevän nykyistä enemmän.

5. Miten kaupungin tulisi edistää energiatehokasta rakentamista?

Espoo on sitoutunut pääkaupunkiseudun yhteiseen ilmastostrategiaan, jonka tavoitteena on 39% vähennys kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2030 mennessä. Säästötavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan koko rakennuksen elinkaaren huomioivaa toimintaa.

Suurin säästöpotentiaali löytyy jo olemassa olevan, korjausikään tulevan rakennusmassan korjausrakentamisesta. Erityisesti pientalojen omistajille tulisi olla nykyistä enemmän energiatehokkaan korjausrakentamisen neuvontaa, sillä heillä ei välttämättä ole alan asiantuntemusta omasta takaa, mutta heidän omistamissaan kiinteistöissä on suuri säästöpotentiaali.

Uuden rakentamisen yhteydessä on huomioitava paitsi rakennuksen oma energiatehokkuus, myös se, millainen rakennuksen ja ympäristön suhde on. Liikenteen ja palveluiden ratkaisut vaikuttavat kaikki osaltaan kunnan energiatehokkuuteen.

6. Minkä uskot olevan ensi valtuustokauden merkittävin liikenteeseen liittyvä päätös ja mikä on oma kantasi siihen?

Länsimetron jatkaminen Kivenlahteen. Länsimetron jatkaminen heti nykyisen metron tunnelien valmistuttua on tupla tai kuitti -tyyppinen päätös, koska rakentaminen on tällöin huomattavasti halvempaa kuin jos liikennöityä metrorataa ruvettaisiin jatkamaan.

7. Mikä oli kuluneen valtuustokauden hölmöin päätös yhdyskuntarakentamiseen liittyen ja miksi?

Kaavoitusresurssien törkeä tuhlaaminen 13.12.2010 hyväksyttyyn Histan osayleiskaavan, joka kaatui korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 23.8.2012 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisena.

Pakollinen populismiosuus

a) Mitä Espoon kaupungintalolle tulisi tehdä?

Espoon kaupungintalon kunnosta pitää ensin saada kunnollinen selvyys. Toimivan talon purkaminen turhan päiten olisi paitsi typerää, myös veronmaksajien rahojen haaskausta. Espoon keskuksen ilmeen parantamisen kannalta virastotalon uudistamisella olisi suurempi kiire.

Eikä unohdeta talouden realiteetteja

9. Vaalien alla ehdokkaiden suusta kuulee usein ”X:ään pitäisi panostaa” tai ”Y on tärkeää ja sen tulisi näkyä myös budjetissa”. Kaupungin kassa ei kuitenkaan ole pohjaton. Mistä rahat ajamillesi asioille otetaan? Mitä jää tekemättä, mistä leikataan?

Kuten Marko Knuutilan tekemästä visualisoinnista näkee, teknisen ja ympäristötoimen osuus Espoon menoista on vajaan 14% luokkaa.  Säästöjä voitaisiin saada luopumalla eräistä prestiisihankkeista (esim. Tapiolan tekojäärata, joka maksaa n. 1 061 000€ tai noin 10% koko kaupunkisuunnittelutoimen budjetista). Toisaalta tuloja voitaisiin kerätä nykyistä enemmän käyttämällä esim. kiinteistöveroa tehokkaammin.